"Jos ei ymmärrä, ei voi ymmärtää"

Ehkäpä tämä auttaa ymmärtämään...
Jos ymmärtämättömyys johtuukin siitä, että ei oikeasti ymmärrä?
Jos ei ole koskaan päässyt vierelle näkemään, miltä tuntuu elämän ensimmäinen laskettelurinne monoskilla?  Jos ei ole koskaan päässyt näkemään kymmenvuotiaan ensimmäisiä askeleita (vedessä, missä se onnistuu)?Jos ei ole koskaan nähnyt iloa ja riemua, joka kehitysvammaisen koripalloilijan kasvoilta paistaa korin jälkeen? Jos ei ole koskaan opastanut näkövammaista vesilätäkköön (anteeksi...)?Jos ei ole päässyt auttamaan jotakuta saavuttamaan unelmaansa? Jos ei ole koskaan joutunut sanomaan "en tiedä, kerro minulle"? Jos näkee ihmisessä vain erilaisuuden?
Jos on aina ollut asiantuntija ja tiennyt.
Jos se johtuisikin vain siitä?

Valintojen tiellä

Viime lauantaina Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n historian ensimmäinen liittokokous vahvisti VAU:n vision: "Elinvoimainen vammaisurheilu ja -liikunta - yhdessä ja erikseen". Mitä se tarkoittaa? Meille se kertoo, että olemme osa suomalaista liikuntakulttuuria, erilainen, omaleimainen - pieni, mutta elinvoimainen. Ehkä myös äänekäs - positiivisella tavalla.

Yhdessä ja erikseen antaa vammaisurheilun toimijoille kaksi tietä toimia. Uskomme yhdessä tekemiseen, tiimityöhön, kaikille avoimeen liikuntaan ja urheiluun. Mutta samaan aikaan haluamme luoda mahdollisuuksia sellaiselle vertaispohjaiselle toiminnalle, jossa on voimaa ja joka on "se juttu", jota ei voi kukaan muu tarjota. VAU:n kannalta on olennaista muistaa, että nuorena järjestönä meillä ei ole yhteistä historiaa. Meillä on neljä erilaista historiaa, joiden lisäksi tarvitaan muutakin. Viime lauantain valintojen jälkeen meillä on edessämme tie kohti yhteistä tulevaisuutta. Tämän päivän valinnat luovat pohjaa huomisen todellisuudelle. Siksi valinnoilla on väliä.

Valintoja on edessä muitakin. Kenen puolelle asetun? Kenen etuja valvon? Edunvalvojan roolissa olen idealisti. Uskon esimerkkeihin, tien näyttämiseen, oppimiseen. Uskon, että lumipallo kasvaa, mutta että sen kasvaminen vie aikaa. Uskon, että muutos alkaa tekemisestä. Sen aika on nyt. Eikä tämä muutos koske vain vammaisurheilua. Liikuntakulttuurin muutoksessa on nyt mahdollisuus tehdä tulevaisuutta, mutta sitä ennen pitää tehdä valintoja. Kenen etuja silloin valvotaan?